Tämäkin näkymä on oikeasti jo haalistuneempi, mutta joka vuosi olen humalan syysasusta yhtä ihastunut. Humala kestää ja jaksaa tehdä "käpykukkia" runsain mitoin. En raaski leikata sitä vaan annan sen jäädä talveksi sellaisenaan, seuraavana keväänä se lähtee sitten kiipeämään entisiä runkojaan pitkin. Osan kasvustosta taisin tosin viime keväänä karsia pois, se on sitten kevään innostuksesta kiinni...

Tämän kuvan otin jo syyskuussa, ja mitäs, nyt ollaan jo kohta marraskuussa. Aika rientää. Huomaan että työt ovat vieneet puutarhaharrastukselta ajan. Alapuolella violettina läpi vuoden hohtavaa rentoakankaalta ja piikikäs japaninhappomarja keskellä.