Huumaava syreenin tuoksu

 Syreenit ovat meillä miltein alkuperäisiä, toinen valkoinen oli istutettuna pihalle samalle paikalle kuin missä se on. Pergolan paikalla oli alunperin pieni nuotiopaikka ja kiveys. Sen laatat olen kierrättänyt kasvimaan astinkiviksi. Pergolasta halusin vanhan ajan syreenimajan ja syreenit kiertävätkin sitä ympäri. Avaramman portin molemmin puolin on kiipeilemässä alppikärhöä. Nyt syreenit ja alppikärhöt kukkivatkin yhtäaikaa. Pergola on toimimut mattopesulana ja  kylpypaikkana vanhoinen tilatankkeineen ja veden lämmityskattiloineen. Nykyisin lämmitys on jäänyt vähälle, lapset ovat jo kasvaneet ja lähdetään mieluummin samantien järveen uimaan. 

Pihapiirin kummajaiset

Ilta-auringon valossa kaikki näyttää kauniilta - niin varmaan aamullakin, mutten herännyt riittävän ajoissa kuvaamaan.  Etsiskelin pieniä kiinnostavia yksityiskohtia valkoisuudesta ja muutama talventörröttäjä löytyikin kaikessa outoudessaan.

Sinipiikkiputki

Syreeni

Mooseksen palava pensas talviasussa - toivottavasti siementaimiakin olisi...

Alppikärhö

"Syy-yvä" onkalo

Värisatoa

  Kävin kuvaamassa syyskuun lopun värejä sateisessa ilmassa. Ei ollutkaan satanut pitkään aikaan - tiesi jo siitä, että liitupiirrokset asvaltilla olivat kestäneet tähän sunnuntaiaamuun asti. Nauhuksen lehdistä osa on punertunut ja osa vielä sinnittelee vihreänä. Alppikärhö kukkii toisen kerran, yksittäisiä kukkia siellä täällä.

Kalliokielo on kellastunut ja haurastunut.