Ennen avoimien puutarhojen päivää ikäväksemme totesimme tuplakiikun vetelevän viimeisiään - laho mikä laho - ei siinä auttanut muutaman laudan vaihto, kun koko ajan vastaan tuli uusia ongelmia. Pääsyimme sitten hajottamaan koko keinun perheneuvottelun jälkeen.
Jäljelle jäi vain keinun alla ollut n.350 x 230 valettu betonilaatta.
Sillehän piti keksiä hyötykäyttöä... tsekkasimme valmiita ratkaisuja huvimajaksi sopivista lasitetuista malleista, melkein tilasimmekin yhden kuusikulmaisen. Mutta kun mittasimme ja totesimme sen olevan aivan liian suuri paikkaan, vaikka aluetta laajennettaisiinkin ja on siinä joka tapauksessa kokoaminen edessä, niin päädyimme tekemään itse paikan koon ehdoilla.
Suvulta löytyi ikkunoita ja talkooapua apen muodossa.
Suunnitelma kehittyi tehdessä, laskettiin pituuksia, ikkunoiden leveyksiä seinä kerrallaan. Oveksi löytyi appivanhempien vanhan talon ovet.
Tässä vaiheessa emme vielä olleet päättäneet katon muotoa: harjakatto, aumakatto, pulpettikatto ? Ja mihin suuntaan. Lopullisen ehdotuksen teki poikamme ja siihen sitten päädyimme - yhdelle seinälle ei oltukaan toiseen kerrokseen siihen mennessä sopivia ikkunoita löytynyt, tehtiin sitten tuplakorkuinen - siihen ratkaisuun ikkunat löytyivät. Vanhasta kotitalostani lisättiin puuttuvat kaksi ikkunaa.
Apen ehdotuksesta käytimme ylhäälle jäävien ikkunattomien kohtien paneloimiseen hamstrattuja sängynaluslautoja nurinpäin. Väriksi valitsimme talomme värin; pelkkä valkoinen tuntui liian pliisulta.
Halusin tuuletusikkunat avautumaan välimerelliseen tyyliin. Nyt saamme ovet aukaistuna läpivedon aikaiseksi. Rakennusaika olikin tosi kuuma ja edes tästä ei ollut mitään apua. Paras rakentamisaika oli iltakymmenen jälkeen. Ylpein olen yhdestä ikkunasta, jonka lyhensin leikkaamalla lasin ja leikattiin sitten kehyksetkin aukkoon sopiviksi. Ei siitä ihan täydellinen tullut, mutta ehjä kuitenkin ja ihan ite pähkäilty.
