Maaliskuun 23.päivä kävin kuvailemassa tämän talven lumipaljoutta. Ahdistavaa ja ankeaa, ei toivoa kasvihuoneen siivouksesta saati kevätkukkijoista. Toisaalta yritän ajatella positiivisesti - siellä lumen alla ollaan suojassa kaikelta pahalta - eipä omenapuun runkoakaan pahemmin olisi tarvinnut suojailla, siellä se lumen alla muhii. Jännityksellä odottelen hangen sulamista; ainakin ylemmät oksat ovat jänöjen hyvin saavutettavissa olleet.
Onneksi välillä aurinkokin pilkistää ja antaa toivoa valoisasta tulevasta. Tervetuloa sulattamaan tämä hankipaljous!
