Huhtikuun myräkkä

Se alkoi vetenä, muuttui rännäksi, pienistä hiutaleista isommiksi ja jälleen pienemmiksi.

Se peitti koko tienoon, auringon ja runollisti näkymän.

Harmaata ja auringonpilkahdusta

Maaliskuun 23.päivä kävin kuvailemassa tämän talven lumipaljoutta. Ahdistavaa ja ankeaa, ei toivoa kasvihuoneen siivouksesta saati kevätkukkijoista. Toisaalta yritän ajatella positiivisesti - siellä lumen alla ollaan suojassa kaikelta pahalta - eipä omenapuun runkoakaan pahemmin olisi tarvinnut suojailla, siellä se lumen alla muhii. Jännityksellä odottelen hangen sulamista; ainakin ylemmät oksat ovat jänöjen hyvin saavutettavissa olleet.

Onneksi välillä aurinkokin pilkistää ja antaa toivoa valoisasta tulevasta. Tervetuloa sulattamaan tämä hankipaljous!

Tammikuun alussa lunta kinoksissa

En muista milloin jo tammikuun toinen päivä olisi ollut näin paljon lunta, kesällä hommatusta veneestä näkyy enää pilkahdus, kynttilää lyhtyyn viedessäni upposin koskemattomaan hankeen polviani myöten ja reunoille lapioidun lumen päälle heittely käy todellakin kuntosalista.

Auringosta lumisateeseen

 Mieleni minun tekisi pihaani kuopsuttelemahan - aina kun auringossa saappaani jalkaani polkaisen, niin lumi pihani peittelevi.

 Nämä siis tämänpäiväisiä - kävin kuitenkin jäitä hajottamassa. Silloin paistoi aurinko ja hetken päästä sankka lumipyry.  Sisältä kuitenkin lunta taimet ja ekan kerran talvettamani pelargonit lunta ihmettelevät.

Nämä kaksi alinta on kuvattu jo 24.4.Teetätin pojallani käsitöissä äitienpäivälahjan taimikasvatukseen viherpihan idean pohjalta. Fetapurkit sopivat juuri koloon, vaikken ollut sitä ajatellutkaan.