Oman paikkansa etsijät

Puutarhassa saa olla tilaa sattumille. En tahdo raaskia poistaa siementäneitä taimenalkuja ja annan niiden olla. Jotain olen jo alkanut kyllä kohdella 'rikkaruohoina' eli kasveina väärässä paikassa. Jättipoimulehteä nypin pois pienenä uusista istutusalueista, sitä kun on jo riittävästi ympäriinsä, nurmikollakin näkyy taimenalkuja. Laitan alle kuvia muutamista mielestäni erityisen onnistuneista oman paikkansa löytäneistä, itse en olisi ikinä saanut varmaan mitään kasvamaan kiven ja asvaltin välissä istuttamalla, mutta niin vain sekin kukkii:). Nyt juuri siirsin isoksi kasvaneen pietaryrttikasvuston toiseen paikkaan, kun olin antanut sen kasvaa, kun en pienestä alusta tajunnut heti mikä on kyseessä. Korkea kasvi ei sopinut reunakasvin paikalle, se ei ollut mielestäni onnistunut paikanvalinnassaan ;).

Uusi lampi

Meillä on ollut 'kuiva lampi' kaivonkansineen ja seppopumppuineen. Tänä vuonna monen vuoden tauon jälkeen heräsimme testailemaan josko maalämpöpumpun kaivoon liitetystä pumpusta saisi jotenkin vettä. Lopulta päädyimme siihen, että käsikäyttöisen pumpun teho ei vain riitä nostamaan mitään syvältä päältä kuivasta uomasta. Halusin kuitenkin hyödyntää pumppua jotenkin  ja liittää siihen pikkupumpun ja vesiaiheen. Nyt kun vieressä on Hubahubakin oleilua varten. Ja ei kun tuumasta toimeen. Itse asiassa paikassa oli jo allaskumiakin, mutta sitä oli reunoilta jatkettu säkkimuovilla. Joten nostin ensin kaikki kivet pois sekä muovit ja allaskumin. Edellisestä allasaiheesta oli jäänyt allaskumia, joten hankintalistalle tuli kumiliima ja pikkupumppu. Päädyin  Ubbink xtra 600 -pumppuun. Olihan se minikokoinen verrattuna purossamme olevaan 9000-pumppuun. Epäilin jo ettei siinä riitä tehot, kun altaan koko vähän kasvoi kaivaessa lisätilaa. Lisäsin vanhasta letkusta pätkän pumpun suihkulähdeliitäntään ja vedimme sen seppopumpun läpi poistettuamme sisältä ylimääräiset osat. Johto seinään ja yllätys, yllätys: Se toimii!

Loppu olikin hienosäätöä, kiviä, raparperinlehden sijoittelu ja allaskumin piilottamista laattojen ja kivien alle. Ainakin toistaiseksi allaskumien liimaus näyttää pitävän, liimana kontaktiliima Tixo. Viimeksi liimaukseen ostin erikoisliimaa samalla kun allaskuminkin, mutta nyt ei ollut käyntiä sellaiseen paikkaan, josta olisi allaskumia saanut ja kokeilunhalu voitti.

Tämä kuva on kahden vuoden takainen ja vasemmalla puolella Hubahubaa on kuiva lampi, eli lähtökohtatilanne. Hubahubakin on aikas lailla rakenteilla.

Uusia istutuksia ... eli nurmikko vähenee

Muistan vielä, kun poikamme sanoi, ettei yhtään nurmikkoa saa enää ottaa pois. Sen jälkeen pidinkin taukoa...Nyt ei enää ole tarvetta leikki/pelinurmikolle ja olenkin mellastanut pihalla ihan rauhassa. Tosin nyhtäessämme kehuja nurmikon muuntamisesta kivikoksi saimme kommentin, että sehän oli ihan hyvä ennenkin.

Joka tapauksessa aina kun jokin nurmikon kohta tuntuu voivan huonosti tai olevan turha nurmikon leikkuun kannalta: liian pieni pläntti, liian kuiva tms, mietin vaihtoehtoja nurmikolle. Loppujen lopuksi nurmikko vaatisi oikeasti paljon työtä, jos sen haluaisi olevan kaunis ja hyvinvoiva: kuivana kesänä kastelua ja sateisena leikkaamista sekä rikkakasvien poissapitämistä. Meidän hiekkapohjaisella, karulla mäntykankaallamme kaunis nurmikko on etäinen haavekuva. Todellisuudessa olen tyytyväinen, jos edes jokin kasvaa nurmikolla ja jos se jotenkin vihertää. Sammalkin on mukavaa niin kauan, kun se ei ratise kuivuuttaan.

Laattapolun vieressä ei oikeastaan tarvitse olla nurmikkoa, eihän? Varsinkin jos siinä on vain pieni pätkä syksyllä siirretyn tähtijasmikkeen jälkeen. Istutin tähän toiveikkaasti höyhenpensaan ja koska se olisi vielä niin kovin yksinäinen niin muutaman uuden perennan, isoprofeetankukkaa ja kyläkurjenpolvi Lauran. Onpahan ainakin tilaa kasvuunlähdölle. Väleissä on täytteenä samettikukan taimia.

 

Nurmikko oli talven jäljiltä tässä ihan kuollut. Tähän tulee kasattua lunta, joten paikka ei ole hyvä. Takana oleva mänty olisi tarkoitus poistaa jossain vaiheessa, kun sopiva henkilö saadaan paikalle. Kun olin aloittanut pintamaan poiston ja olin aloittamassa maan parantamista uuden nurmikon kylvöä varten, mieleeni tuli - mitä turhia , samalla vaivalla teen perennapenkin! No jaa, osan alueesta kylvin nurmikolle, mutta osaan tein isomman työstön lisäämällä uutta maata ja palanutta lantaa. Kuivuus vian on vallinnut ja kastella on pitänyt. Siirsin paikalle taimia (kultatyräkki ja jalopähkämö) muualta pihasta ja lopulta myös tilasin muutaman uuden testiksi - katsotaan onko reunusasterista, kevätpitkäpalosta ja pikkutervakosta meidän pihan sisseiksi. Vuorenkilvet olivat paikalla ennestään. Täytteenä siemenestä kasvatetut kesämalvikit. Alaosa on vielä matalaa täyttökasvia vailla, useampi mietinnässä...

Tämä uusi vuorenkilpi-istutus lähti liikkeelle siitä, kun taasen kaikki kompostit olivat täynnä. Tyhjensin tähän pihalta tulevat kevätsiivouksen kuivat roskat ja pinnalle yhden kompostin sisällön (lähinnä entistä nurmimätästä). Paikka on kuiva ja puolivarjoinen ja nämä vuorenkilvet halusin entisestä paikasta vain pois. Katsotaan, ei tässä ainakaan korkealta putoa.

Uudet istutukset eivät näytä kauniilta, eivät ainakaan sellaisilta kuin tekijänsä kuvitelmissa ja luottamuksessa siihen miltä ne parin kesän jälkeen näyttävät. Tämä viimeisin kuva on itseasiassa ensimmäinen alue jota keväällä aloin vääntämään. Silloin maa kääntyi kevämärkyyden jälkeen kuin itsestään. (Siksipä tuli käännettyä "tuleva mansikkamaa" peiton alle odottelemaan samaa kyytiä). Olen tutulta saanut luumu ja kriikunapuun alut ja ne on viime vuonna istutettu ja ympärillä oli kasveja. Väliin oli vain jäänyt taasen ihan "turha" nurmikkopläntti, jonka nyt kaivoin pois ja paransin maata palaneella lannalla ja epämääräisellä puutarhakompostilla. Tuloksesta tiedän jo valmiiksi, että pari ekaa vuotta saa kitkeä ei toivottuja tulokkaita, mutta ilman ostomultaa pärjättiin. Tämä on kuiva ja aurinkoinen paikka. Istutukseen päätyivät pihalta: punaruusjuuri, tulikellukka, helminukkajäkkärä, kaukasinapitkäpalko ja keväthankikki. Uusia tulokkaita ovat lehtoakileija, tarharistikki ja armeniankello. Toistaiseksi paikalla on myös vuorijumaltenkukka. Se viihtyisi todennäköisesti paremmin varjommassa ja paikka onkin mietinnässä. Uuteen paikkaan mieleni tekee aina kokeilla myös jotain uutta ja katsoa miten tulokas löytäisi tilaa itselleen pihassamme, onko siitä meidän asukiksemme. Samalla saa tietysti jaettua tilaa kiihkeästi kaipaavia vanhoja tuttuja ja osin jo entisillä sijoillaan huonosti viihtyviä. Samettikukkaa on tässäkin täydennyksenä. Juu ja näkyy kuinka nurmikko tykkää parannetusta maasta kukkapenkin läheisyydessä ja kuinka surkeassa jamassa se helteestä kärsineenä on.

Alimmat neljä kuvaa ovat  pihasaunan, kasvihuoneen, käytävän ja syreenipergolan rajaamalta alueelta. Siinä oli sammaloitunut kuiva nurmikkopätkä, joka on vaivannut jo pidemmän aikaa. Jotain peittokasviakin on ollut harkinnassa. Nyt tilasin pari uutta pensasmustikkaa ja hunajamarjan. Toinen hunajamarjoista ei keväällä lähtenyt kasvuun ja tämä tuli nyt sen tilalle. Kyllä kivikko on vastasyntyneenä kaunis, kannattaakin ihailla, yhtä puhtoinen se ei ole enää tämän päivän jälkeen. Tosin hankkimamme puhallin auttaa kivikoitten huollossa. Ennen nostelin aina jonkun alueen ja puhdistin käsin roskia pois (tai annoin mennä alle piiloon). Nyt voi parissa tunnissa kiertää kaikki alueet ja saada ainakin pintapuolisesti siistimmäksi. Puukäytävä on vanha laude, joka lojui puuladon vieressä.

Valloittavaa valkoista

Kiinanlaikkuköynnös 'Annikki'

Pensasmustikka 'North country'

Lamohietakirsikka

Lamohietakirsikka olisi yksi minun suosikkini kukinnaltaan. Se on vain ikävä kyllä kärsinyt talvivaurioita ja olen joutunut leikkomaan sitä ankarasti. Hengissä se on jotenkin säilynyt, mutta uusiutumista joutuu odottelemaan.

Metsätähti

Metsätähti tuo minulle lapsuuden mieleen ja kuinka sitä vaalittiin kotipihamaalla. Siksi olen iloinen, että myös tänne siirretyt pikkutaimet ovat hengissä metsänreunassa ja kukkivatkin. Muulloinhan sitä ei edes huomaa.

Lumipalloheisi

Pelargonit käsienpesualtaassa

Pilvikuusama

Arovuokko

Raparperi

Saksankirveli

Saksankirvelistä tajusin vasta viime vuonna maistaa kukkia, nehän ovat kuin karkkia, lakritsaa, paljon maukkaampia kuin lehdet.

Syreeni 

Kesäpikkusydän valkoinen

Koivuangervo

Koivuangervo on osottautunut yhdeksi parhaimmista pensaista. sen muoto pysyy tiiviinä, pallomaisena, kukkii ahkerasti ja kestää kaikenlaiset säät.

Laukka

Hurmaavat ruusut

 Tänä vuonna juhannusruusu on kukkinut komeammin kuin alapihalla muistini mukaan koskaan. On ollut kuivaa, eikä sade ole päässyt piiskaamaan nuppuja. Yhtenä vuonna nuput eivät auenneet vaan ruskettuivat sellaisenaan.  Taisin vielä keväällä heittää lannoitetta ruusujen juurille. Muut ruusupensaat ovat vasta alussa, yllätyksekseni tornionjokilaakson ruusun alkuja on useammassa kohdassa. Siirsin sen viime vuonna toiseen paikkaan ja nyt sitä on alkuperäisenkin läheisyydessä kahdessa kohtaa. Ilo on ollut uusista ruusuista elinvoimaisin heti alusta lähtien, vahvat versot ja ja kukkiakin tulee. Toivon siitä portin viereen vähän köynnöstävää, joten korkeutta saa tulla. Tosin kukat näyttävät vielä olevan alemmissa oksissa. Samana vuonna istutetut Red Nelly ja Sipin ruusu ovat kooltaan ihan eri luokkaa. Sipi on isohko kurtturuusupensas ja Red Nelly toistaiseksi pienehkö pimpinellasuvun edustaja. Red Nellyn kukkien väristä pidän ja toivon sen vielä viihtyvän paremmin ja kasvavan kokoa. Linnanmäki, Teresanruusu ja Snow Pavement vielä odottelevat kukintaa ja kasvamista, mutta hengissä ovat. Paikka on kyllä kuiva ja vaatii sitkeyttä. Jänniyksellä odotan myös Tove Janssonia, Merveilleä ja Viljamin ruusua. Viljamin siirsin viime vuonna ja näyttää tykänneen vaihdoksesta, juuressa paljon uutta kasvua tähän astisen sinnittelyn sijasta.

Puistoruusu 'Ilo' Rosa 'Ilo'

Papulanruusu Rosa Pimpinellifolia 'Papula'

Juhannusruusu   Rosa pimpinellifolia 'Plena'

Suviruusu Rosa 'Poppius'

Tornionjokilaakson ruusu Rosa Majalis 'Tornedal'

Sipinruusu Rosa rugosa 'Sipi'

Red Nelly Rosa Pimpinellifolia 'Red Nelly'

Kevään ensimmäiset

Ah, sitä autuutta keväällä, kun ne ensimmäiset kukkijat aukaisevat nuppunsa. Silloin aina ihmettelee, miksi ei ole raaskinut syksyllä panostaa sipuleiden istutukseen  enemmän aikaa ja rahaa. Kaikki se tulee takaisin ainakin yhden kevään verran. Niistä ensimmäisistä tulee aina napsittua enemmän kuvia kuin muista. Koska minua harmittaa kukinnan loppuminen yhteen kevääseen, yritän panostaa kestäviin ja ilahdun aina kovasti, kun jokin suostuu ilmestymään seuraavanakin vuonna. Nyt yritän selvittää mitä nämä ihanuudet ovat myös nimeltään :).

Krookus

Krookus

Narsissi, bridal crown, kerrankin pääsiäisen jälkeen ulosistutetut narsissit kukkivat ulkona seuraavana vuonna, jee!

Nupullaan ja avoinna, tämäkin sipulikukka on useamman vuoden ilahduttaja. Lajike ehkä parvitulppaani, tulipa tarda, villitulppaaneihin kuuluva.

Kuten näkyy ensimmäisenä kukkaan ehtivä idänsinililja (scilla sibirica) on saanut raekuuron niskaansa.

Nämä pikkunarsissit ovat ilahduttaneet useampana vuonna.

Valkoinen scilla eli idänsinililja, alba.

Keltavuokko

Esikko