Illan hämyssä sateen jälkeen makrokukkasia

Punalehtiruusu

Kuunlilja

Mooseksenpalavapensas

Jättipoimulehti

Kiinankeltakärhö 'Clematis tangutica'

Kurjenpolvi, ehkä idänkurjenpolvi tai loistokurjenpolvi

Lehtoängelmä

Taatankurjenmiekka

Särkynyt sydän

Kirjovuohenputki

Virmajuuri

Valkoapila

Puna-apila

Kissankello

Oranssikeltano valtoimenaan

Yksi lempiväreistäni on varmaan aina ollut oranssi - väri josta harva tykkää. Siksipä aikoinaan hankin myös oranssikeltanon, vaikka myyjäkin varoitti että "se sitten leviää". No niinpä tuo on tehnyt, nyt olen nykkinyt ylmääräisiä levinnäisiä, mutten henno tätäkään kovin kovalla kädellä kurittaa. Näin kerran kuvan, jossa oranssikeltanoa oli kiven vieressä ainoana kasvina ja näky oli valloittava kukkivana. Nyt meilläkin näyttää samalta :). Auringossa kukka on parhaimmillaan. Leviää tosiaan paitsi siementämällä myös rönsyillä. Kukkavanojen leikkaaminen oikeaan aikaan on hankalaa, koska nuput aukeavat eriaikaan - fiksu kasvi lisääntymisensä kannalta.

Lahopuuaita

  Rauniopuutarhani rauniot alkavat peittyä kasvien alle. Tein poikani kanssa istutuksen taakse lahopuuaidan. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: sain oksakasan pois ladon luota ja aidan rajaamaan kasveja + (kolmas kärpänen) ötököille niin muodikkaan hotellin vähän isommassa koossa. Tosin jo ennestään pihalla on ollut kasa kantoja tähän tarkoitukseen eikä muutenkaan piha ole niin siistissä kunnossa että ötökät sitä kaihtaisivat. Tolppina aidantolppia, rautakangella kolot ja tolppien isku niihin - mietin viitsisinkö noettaa tolppien päät jotta ne kestäisivät pidempään, mutta nopeus veti nyt pidemmän korren.

Kivipuroprojekti osa II

  Kivipuroprojekti eteni perheen miespuoleisten avustuksella, kiviä, lisää kiviä ja vielä muutama näidenkin kuvien oton jälkeen. Nyt lopun nurmikkoalueen kohtalo on mietintämyssyssä. Ikävä kyllä kahdessa - kumma juttu kun puoliskollakin on omia ajatuksia eikä aina samoja kuin minulla. Lopputulos on silti varmaan parempi kuin ihan yksin pohtiessa. Mielestäni ainakin tuivio pääsee nyt paremmin oikeuksiinsa kuin vihreää nurmea vasten. Oikeassa reunassa on kolmen kääpiövuorimännyn rypäs - en olisi uskonut että niistäkin pikkuisista tulee noinkin isoja, mutta tiheänä ovat pysyneet, kiitos juhannuksena tapahtuvan jokavuotisen typistyksen.

Kotka-asana

Tämä savesta tekemäni patsas onnistui mielestäni hyvin, mutta harmittavasti sen koossa pysyminen tuottaa ongelmia. Patsas oli liian pitkä mahtuakseen keramiikan uuniin mitenkään päin ja jaoinkin sen kahteen osaan ja tein siihen rautaisille tuille kolot, mutta liimaus jäi näkymään ja toinen jalkaterä vääntyi väärään asentoon. Se on nyt saatu piilotettua ja saniainen peittää alemmassa kuvassa strategisen kohdan. Toivottavasti tämä joogaava metsänneito muistuttaa minuakin kaiken touhun keskellä pysähtymisen tärkeydestä ja hetkessä elämisestä: "On vain tämä hetki, tämä hetki."