Täältä se lähtee - ei tullut napattua kuvaa ennen kuin lapiolla huidoin nokkosia lakoon. Heinäharava vanhalta kotipaikaltani on kiehtonut mieltä jo useamman vuoden. Nyt se lähti ja yllättävän hyvin kahden hengen vetävänä (kannattaa käydä puntilla:) ) pyörittämättömillä renkailla maan peitosta. Epäusko meinasi kyllä iskeä nokkospellon nähdessäni.
Tässä vaiheessa oli käynyt selväksi ettei mukaan ottamastamme rälläkästä ollutkaan hyötyä - sähköt eivät sittenkään toimineet (sulake, katkennut johto mikälie...). Eikä meillä tietenkään ollut mitään avaimia mukana, löysimme vanhan ruostuneen valtavan jakoavaimen ja muutaman toisen jakoavaimen ja naulan. Niillä sitten ja etenkin puoliskoni sitkeydellä etuosa irtosi.
Ja tämä saatiin keploteltua kaksistaan peräkärryyn.
Vähennetään varustusta. Piikit päätyivät kukkapenkkien tueksi - ei muuten ollut yhtään liikaa, enemmänkin kelpaisi.
Paikan mallausta...
... ja hitsausta
Volaa - pöytä ja penkki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti