Kivipuroprojekti eteni perheen miespuoleisten avustuksella, kiviä, lisää kiviä ja vielä muutama näidenkin kuvien oton jälkeen. Nyt lopun nurmikkoalueen kohtalo on mietintämyssyssä. Ikävä kyllä kahdessa - kumma juttu kun puoliskollakin on omia ajatuksia eikä aina samoja kuin minulla. Lopputulos on silti varmaan parempi kuin ihan yksin pohtiessa. Mielestäni ainakin tuivio pääsee nyt paremmin oikeuksiinsa kuin vihreää nurmea vasten. Oikeassa reunassa on kolmen kääpiövuorimännyn rypäs - en olisi uskonut että niistäkin pikkuisista tulee noinkin isoja, mutta tiheänä ovat pysyneet, kiitos juhannuksena tapahtuvan jokavuotisen typistyksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti