Ihastuttavat kurjenpolvet - geranium-suku

Peittokurjenpolvi (Geranium cantabriense 'Karmina')

Piti oikein tarkistaa luettelosta montaako kurjenpolvea (geranium) pihalla pitäisi olla, kahdeksantoista! Niin montaa en kyllä tunnista erikseen;).  Baikalinkurjenpolvenkin nimellä olen joskus alkuaikoina yhden hankkinut ja sillä nimellä ei enää nykyisin näytä olevan myynnissä.
Kestävimmät  ja levinneimmät kuvissa. Tosin osa kuvissa olevista on uusia tulokkaita ja niiden jatko selvinnee ajan myötä. Puoliskoni ei arvosta näitä kukkijoita ja haaveilee eksoottisemmista kaunottarista, minä taasen pidän kurjenpolvista niiden kestävyyden, helppohoitoisuuden ja peittävyydenkin takia. Hankintahaavelistallakin on vielä ainakin kyläkurjenpolvi Laura, mutta muutama muukin sinne on päätynyt...

  Tämä sininen violettiin vivahtava kurjenpolvi on valloittanut pihan ansiokkaasti. Täysin varma en ole kumpi lajike on kyseessä idänkurjenpolvi (Geranium himalayense) vai loistokurjenpolvi 'Johnson's blue (Geranium himalayense 'Johnson's blue'), kumpaakin olen hankkinut.  Geranium himalayense joka tapauksessa. Korkeutta tällä sinisellä pitkään kukkijalla on. Kukkia ei osaa katkoa, kun niitä muodostuu koko ajan lisää ja sen vuoksi siementaimia on päässyt kertymään. Jossain vaiheessa yleensä kylläännyn ja katkaisen roitikaksi päässeet varret ja sen jälkeen kukka aloittaa kasvunsa alhaalta uudestaan ja kukkiipi syksymmällä joskus toistamiseenkin.

 Tähän kohtaan pihaa olen istuttanut kahta kurjenpolvea; perus peittokurjenpolvea ja harmaakurjenpolvea Ballerinaa. Näyttääpi siltä, että peittokurjenpolvi ( Geranium cantabriense ) on vienyt voiton kuivan kivirinteen haasteisissa oloissa. Viime vuonna nostin tämän alueen ylös ja taimia riitti jaettavaksi ja nyt jo se on valloittanut alueen uudestaan sekä kukkii ahkerasti.

Tämä tummalehtinen kaunotar on uusi hankintani. Ostin kaksi taimea ja ne ovat kukkineet koko ajan ja puska on levinnyt kiitettävästi, kohta voisi jo jakaa useammaksi. Kyseessä on jalokurjenpolvi Geranium x hybridum 'Orkney Cherry'.

Tämän tumman alaspäin roikkuvan kaunottaren sain taimenvaihdossa. Lehdetkin ovat moniväriset ja näyttävät. Korkeutta tällä on, mutta kukintokin pysyy tanakasti pystyssä eikä lähde roikkumaan kuten himalayense. Kyseessä on tummakurjenpolvi Geranium pheum. Tämän pitäisi viihtyä varjossa, mutta minulla tämä on kuivassa ja auringossa, eli kovin kranttu ei taida olla.

Nyppykurjenpolven olen ilmeisesti saanut hävitettyä, sitä siirtelin paikasta toiseen, eikä se missään oikein päässyt kunnon kasvun alkuun.  Tämä toimii toivottavasti korvikkeena, lehdet ovat samannäköiset ja kasvuun lähti reippaammin. Kyseessä on kaukasiankurjenpolvi (Geranium platypetalum). Paikka tälläkin on todella kuiva ja aurinkoinen, jopa varmaan muurahaisten vaivaama, talvella tähän kasataan lunta tiiviiksi kasaksi, mutta siitäkin näyttää viime talven osalta selvinneen.

  Tämä tuoksukurjenpolvi on yksi varma suosikkini. Sen lehtiä koskiessa saa tuoksun käsiinsä ja tunnistaminen on sitä kautta varmaa. Kasvutapa on tiivis ja peittävä, kukat nousevat vain vähän lehtien lomasta. Minulla tätä on reunakasvina  muun muassa pihlajan juurella olevassa penkissä. Viihtyy sekä auringossa että varjossa ja ei tarvitse minkäänlaista hoitoa alkuistuksen jälkeen. Huolettomampaa kasvia saa mielestäni kyllä hakea. Ainoa varjopuoli tietysti voi olla, että uusia taimia ilmestyy sinne tänne jatkuvan kukinnan myötä.

Tämän suht matalana pysyvän pitkään kukkivan anilliininpunaisen verikurjenpolven  (Geranium sanguineum) sain myös taimivaihdossa.  Paikka on todella kuiva ja aurinkoinen. Taustalla vasemmalla edellä esitelty tummakurjenpolvi.