Lahopuuaita

  Rauniopuutarhani rauniot alkavat peittyä kasvien alle. Tein poikani kanssa istutuksen taakse lahopuuaidan. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: sain oksakasan pois ladon luota ja aidan rajaamaan kasveja + (kolmas kärpänen) ötököille niin muodikkaan hotellin vähän isommassa koossa. Tosin jo ennestään pihalla on ollut kasa kantoja tähän tarkoitukseen eikä muutenkaan piha ole niin siistissä kunnossa että ötökät sitä kaihtaisivat. Tolppina aidantolppia, rautakangella kolot ja tolppien isku niihin - mietin viitsisinkö noettaa tolppien päät jotta ne kestäisivät pidempään, mutta nopeus veti nyt pidemmän korren.

Kivipuroprojekti osa II

  Kivipuroprojekti eteni perheen miespuoleisten avustuksella, kiviä, lisää kiviä ja vielä muutama näidenkin kuvien oton jälkeen. Nyt lopun nurmikkoalueen kohtalo on mietintämyssyssä. Ikävä kyllä kahdessa - kumma juttu kun puoliskollakin on omia ajatuksia eikä aina samoja kuin minulla. Lopputulos on silti varmaan parempi kuin ihan yksin pohtiessa. Mielestäni ainakin tuivio pääsee nyt paremmin oikeuksiinsa kuin vihreää nurmea vasten. Oikeassa reunassa on kolmen kääpiövuorimännyn rypäs - en olisi uskonut että niistäkin pikkuisista tulee noinkin isoja, mutta tiheänä ovat pysyneet, kiitos juhannuksena tapahtuvan jokavuotisen typistyksen.

Kotka-asana

Tämä savesta tekemäni patsas onnistui mielestäni hyvin, mutta harmittavasti sen koossa pysyminen tuottaa ongelmia. Patsas oli liian pitkä mahtuakseen keramiikan uuniin mitenkään päin ja jaoinkin sen kahteen osaan ja tein siihen rautaisille tuille kolot, mutta liimaus jäi näkymään ja toinen jalkaterä vääntyi väärään asentoon. Se on nyt saatu piilotettua ja saniainen peittää alemmassa kuvassa strategisen kohdan. Toivottavasti tämä joogaava metsänneito muistuttaa minuakin kaiken touhun keskellä pysähtymisen tärkeydestä ja hetkessä elämisestä: "On vain tämä hetki, tämä hetki."

Syreenin kukintaa

 Tämä nurkka näyttää nyt surkealta, koska vihdoin ja viimein tein sen mitä olen monta, monta vuotta tuumannut. Tässä on kasvanut koristevattua ja olen lykännyt sen poisottamista. Nyt sitten kävin toimeen ja siirsin paikalle lisää syreenin taimia, osa on ollut muualla tilapäisistutuksessa ja osan siirsin syreenien  juurelta näkösämmälle. Kasvua odotellessa nautitaan jo ihaniksi kasvaneiden syreenien kukinnasta. Saunan ikkunasta näkyy jo miltein pelkästään syreeniä, vielä vähän taivasta pilkottaa taustalla.

Aloittaisinko vai en? - kivipuroprojekti osa I

 Juu-u -tästä se pohdinta sitten läks. Tässä on alue, jota olen pidempään miettinyt, nurmikkona ihan turha, mutta mitäs sitten tekis ja toiseksi kuinka iso työ siinä on, jos alkaa muuttamaan...

Hain välineitä valmiiksi; kottikärryjä (kolmetkaan ei tahdo riittää - kuinka paljon kottikärryjä pitäisi olla?), letkua hahmotteluun, lapioita ja  talikon.

Tuumaustauko, työkäsineet huilaamaan.

 Tien vieressä näyttää tältä - eli jos kaivaa huonon soran pois ja siirtää tästä siihen nurmen, kerää kivet... 

 Pitää huilitaukoja sopivasti, kummasti tarkenee, vaikkei niin lämmintäkään ole.

Talikolla pintanurmi irti, kun reunat on leikattu lapiolla.

 Ensimmäinen erä tehty - tähän tulee sitten lisää kivipuroa, keskelle saari, reunan kukkaistutusta laajennetaan ja kivipuroa reunoillekin...mutta sen aika on sitten myöhemmin. Ollaan nyt tyytyväisiä tähän yhden päivän urakkaan. Siirretty nurmikkokin on jo kasteltu - toivottavasti tulisi vettä taivaaltakin. Yhdessä tuumasimme sempramännyn saavan poistotuomion. Sen latvan on tyttäremme pienenä katkaissut lumen päältä eikä se edelleenkään hyvältä näytä. Jatkoa projektille seurannee....

Kannon valtaaman alueen valtaus

 Että voi yksi kanto teettää töitä. Tässä vaiheessa on jo suurin työ takana. Paikalle ei tietenkään saa mitään konetta ja moottorisaha jotenkin kummasti oli taas tylsä. Ensin aloitettiin moottorisahalla ja seuraavan päivänä pojan kanssa otettiin homma voimailun kannalta ja hakattiin vuorotellen kirveellä juuria poikki - kun toinen väsyi, toinen otti vuoron. Kolmantena päivänä sitten oli jäljellä enää pohjan paalujuuri ja sitä tässä sahataan. Lueskelin kommentteja kannon poistokikoista suolasta öljyllä polttamiseen. Vieressä olevaan kantoon voisi testata jotain muuta. 

Vallattu alue pitää tietysti täyttää jollakin - tässä tapauksessa ainakin vuorenkilpeä ja keltavuokkoa, joka jää toisessa penkissä lamoherukan jalkoihin. Niin ja kylväytyneitä esikkoja laatojen väleistä. Todennäköisesti etualalle tulee matalaa kurjenpolvea, kun saan aikaiseksi käydä jaettavan kukkapenkin kimppuun. Voiton puolellahan ollaan, kun on paikka jonne jakotaimet voi sijoittaa. Mullaksi laitoin tällä kertaa puutarhakompostista entistä nurmikkoa ja heitin sekaan tuhkaa ja kananmunan kuorirouhetta. Ajatus oli, ettei tästä tulisi liian rehevää maata. Alkuperäinenhän oli pelkkää hiekkaa.

Lemmikkien pihanvaltaus

Viikon Lontoonreissulta palattuani oli pihalla tapahtunut vaikka mitä: pilvikirsikka oli kukkinut, kaukasianpitkäpalko lopettanut kukintansa, omenapuut puhjenneet kukkaan, mutta ehkäpä silmiinpistävimpänä oli lemmikin pihanvaltausoperaatio.